Julkaistu
Voittajat vaikeuksien keskellä: Sisäinen uudistumiskyky avainasemassa yritysten menestyksessä
Tänä keväänä mediassa ja keskusteluissa ovat nousseet esille isot sopeuttamistoimet monissa yrityksissä. Yhtä kriisiä kohden tuntuu syntyvän vähintään pari uutta, jotka ovat edeltäjiään haastavampia. Bisnes takkuaa, jatkuvat toimintaympäristöjen muutokset ja työn murros aiheuttavat sen, että osaaminen jota yrityksistä löytyy ei istu tämän hetken vaatimuksiin ja strategian toteuttaminen ontuu. Ratkaisuna muutoksiin osaamista on totuttu johtamaan pistemäisin ja vanhan aikaisin keinoin; luovutaan siitä osaamisesta mitä ei juuri nyt tarvita ja kun tulos näyttää jotakuinkin plussaa, rekrytoidaan sitten tilalle uusia tekijöitä.
Tilanne on vaikea kaikkien kannalta. Onkin kiinnostavaa seurata tilannetta muutaman askeleen päästä, kuinka yritykset reagoivat tähän kriisien ketjuttamaan toimintaympäristön jatkuviin muutoksiin.
Historia toistaa itseään ja osoittaa, että ammoisista ajoista lähtien vaikeissa tilanteissa on aina ollut myös voittajia.
Aina löytyy joku, joka osaa kääntää kriisin voitoksi. Haastavissakin tilanteissa löytyy yrityksiä, joilla on vielä investointikykyä ja ennen kaikkea ymmärrystä ja siten halua panostaa osaamiseen. Siinä missä toiset tukeutuvat strategisen rekrytoinnin taktiikkaan ja etsivät markkinoilta taas saatavilla olevat avainhenkilöt yrityksen eteenpäin luotsaamiseen, innovatiivisimmat keskittyvät rakentamaan uudistumiskyvykkyyttä sisältä päin. Katse on rohkeasti horisontissa, tulevaisuutta tähyillen. Yrityksen liiketoiminnan ymmärrystä ja osaamista pyritään jalostamaan ja kehittämään siihen suuntaan, millaista osaamista muutosten jälkeen yritys tulee tarvitsemaan pysyäkseen kilpailukykyisenä.
Vaikeiden tilanteiden kohdalla on hyvä pysähtyä miettimään, mikä muuttuu kun tilanteesta päästään kuiville jaloille? Koska varmaa on, että aina jokin muuttuu.
Näennäisesti halvempi, helpompi tai tutumpi?
Kun talous haastaa ja kiky-kuurit ovat kaikkien yritysten ruokavalioissa, yleensä päädytään siihen todennäköisimpään vaihtoehtoon, sopeuttamiseen. Onpa se sitten lyhyellä tähtäimellä halvempi, helpompi tai tutumpi. Laskimme osaamisen johtamisen asiantuntijoiden kanssa kuvitteellisen case esimerkin kautta mitä maksaa osaamisesta luopuminen ja uuden tilalle rekrytointi vs. sisäisen uudistumiskyvykkyyden luominen reskilling-ohjelman kautta. Tulokset olivat hämmästyttäviä peilaten siihen, että sopeuttaminen tuntuu olevan edelleen se yleisin keino ratkoa yritysten taloudellista tilannetta.
Pitkät muutosneuvotteluprosessit, juoksevat palkkakulut sivukuluineen ja tuottavuuden laskuineen vievät heti kärkeen valtavan pitkän pennin ennen kuin ”tarpeettomasta osaamisesta” on edes päästy eroon. Rekrytoiminen tehtäviin, joihin osaajia on tarjolla muutenkin niukasti ja joiden ymmärrys juuri kyseisen liiketoiminnan osalta on vähäinen vie aikaa ja rahaa ennen kuin henkilöitä on edes palkattu. Tuottavaan työhön kiinni pääseminen on sitten aivan toinen lukunsa ja lisää siten kokonaiskustannuksia. Tällaisen prosessin läpivienti vie helposti yli 12kk.
Samassa ajassa olisi jo ”vanheneva osaaminen”, jolla on arvokasta liiketoiminnan ymmärrystä ja yrityksen tuntemusta, sitoutettu ja kasvatettu uuden urapolun kautta uusiin tehtäviin. Auki laskettujen kustannusten osalta vertailu oli vähintäänkin rohkaiseva: näitä kahta hyvin erilaista kokonaisprosessia verraten osoittautui YT+ rekry -malli useita kymmeniä prosentteja kalliimmaksi toteuttaa kuin mitä kustannukset henkilöiden osaamisen kehittämisen osalta olisivat olleet.
Positiiviset heijasteet, jotka näkyvät viivan alla viiveellä
Reskillaamisen eli osaamisen uudelleen suuntaamisen vaikutuksia on nähtävillä myös tasoilla, jotka eivät ole heti auki laskettavissa tai nähtävissä, mutta jotka heijastuvat yrityksen toimintaan jatkossa: vaikutus työssä viihtymiseen ja jaksamiseen, sairauspoissaolojen vähentyminen, vaikutus vaihtuvuuteen, osaamisen jakamiseen, oppimiskulttuuriin ja psykologiseen turvallisuuteen näin muutaman mainitakseni.
Naiivi ei saa olla. Kaikkia ongelmia ei ratkota osaamisen kehittämisellä, mutta taatusti se tarjoaa osaamisen hallinnan ja johtamisen työkalupakkiin yhden oivallisen työkalun lisää, jonka hyödyntämiseen vaaditaan sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä.
Marjo Kaukoniemi rakentaa Skillcodella yrityksille sisäistä uudistumiskyvykkyyttä muun muassa re- ja upskilling ohjelmien avulla.